Prior linguistic knowledge matters : the use of the partitive case in Finnish learner language

Itamerensuomalaisille kielille tyypillinen partitiivi on aikaa myoten kehittynyt separatiivi-nimisesta uralilaisen kantakielen paikallissijasta syntaktisia funktioita ilmaisevaksi sijamuodoksi. Nykysuomessa partitiivi on yksi objektin, eksistentiaalisubjektin ja predikatiivin sijoista, jolla ilmaistaan rajaamattomuutta ja kielteisyytta. Partitiivin kaytto aiheuttaa suomen kielen oppijoille usein ongelmia – luultavasti siksi, etta objektin, subjektin ja predikatiivin sijanvalinnassa on vaihtelua ja ratkaisevien kieliopillisten saantojen muodostus on toisinaan erittain vaikeaa. Tutkimuksessa tarkastellaan virolaisten, saksalaisten ja hollantilaisten suomea vieraana kielena opiskelevien partitiiviobjektin, -subjektin ja -predikatiivin kayttoa lahde- ja kohdekielen samanlaisuuden ja erilaisuuden nakokulmasta. Lahde- ja kohdekielen roolin selvittamisen lisaksi tutkimuksen tavoitteina on identifioida partitiivin yleiset ja lahdekielikohtaiset ongelmakohdat ja yhdistaa tutkimustulokset vieraan kielen oppimiseen ja -opetukseen. Tutkimusaineistoina on virolaisten, saksalaisten ja hollantilaisten opiskelijoiden kirjoittamia teksteja, jotka on poimittu Kansainvalisesta oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) ja arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) kielitaitotasojen mukaan. Virhe- ja frekvenssianalyyseissa aineistoista analysoidaan muun muassa partitiivin yli- ja alikayttovirheet ja partitiivin vaatimat kontekstit. Tutkimuksesta kay ilmi, etta virolaisten oppijoiden ja ei-sukukielia puhuvien oppijoiden tuotoksissa on huomattavia eroja. Virolaisten aineistosta loytyy yleisesti tilastollisesti vahemman partitiivivirheita kuin kahdesta muusta osakorpuksesta ja lisaksi myos virhekategorioita ja -rakenteita, jotka johtunevat lahdekielen vaikutuksesta. Taman lisaksi saksalaisten ja hollantilaisten tuotoksissa on selvasti enemman kohdekielen saantojen yliyleistamista kuin virolaisten osakorpuksessa. Tutkimustulokset osoittavat, miten lahdekieli vaikuttaa kohdekielen oppimiseen. Tutkimustulosten avulla on mahdollista kehittaa sellaisia opetuksen apuvalineita, joilla voidaan selventaa virolaisille suomenoppijoille L1:n ja L2:n partitiivin kayton eroja ja yhtalaisyyksia ja tehostaa oppimista. Tutkimus antaa myos viitteita siita, etta ei-sukukielisten oppijoiden opetuksessa tarkeita ovat kohdekielen ja sijanvaihteluiden sisaiset tunnusmerkit. --- Marianne Spoelmanin suomen kielen alaan kuuluva vaitoskirja tarkastettiin Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24. toukokuuta 2013. Vastavaittajana toimi professori Scott Jarvis Ohion yliopistosta ja kustoksena dosentti Jarmo Harri Jantunen. Marianne Spoelman: Prior linguistic knowledge matters. The use of the partitive case in Finnish learner language . Acta Universitatis Ouluensis, B Humaniora 111. Oulu: University of Oulu 2013. Kirja on luettavissa osoitteessa http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0114-6 .