Upseeriston hallinnollinen opetus valtion henkilökuntakoulutukselle asetettujen tavoitteiden valossa tarkasteltuna

Perusteeksi kirjoittaja toteaa, etta "Tulo- ja menoarvion perusteluissa vuodelle 1970 katsottiin valttamattomaksi ryhtya pikaisiin toimenpiteisiin valtion virkamiesten jatko- ja taydennyskoulutuksen saattamiseksi koulutustarvetta vastaavalle tasolle." Hanen mukaansa tassa tutkimuksessa vertaillaan puolustusvoimien upseeriston ensisijaisesti rauhanajan tehtavien hoidon hallinnollista opetusta muilla hallinnonaloilla annettavaan hallinnolliseen koulutukseen. Tutkimuksen perusteena on kirjoittajan Sotakorkeakoulun huollon ja hallinnon koulutusta kasittelevaa diplomityota varten keraama aineisto. Muiden hallinnonalojen henkilokuntakoulutusta selventava aineisto perustuu Valtion Koulutuskeskuksessa annettavaa opetukseen. Ensimmaisessa luvussa kasitellaan mita hallinnollisella koulutuksella tarkoitetaan vertailussa olevissa koulutusryhmissa. Toisessa kuvussa, "Hallinnollisen opetuksen tarve", tuodaan muun muassa esille kyselyyn perustunut tilasto upseerien hallinnollisten tehtavien maarasta. Kolmannessa luvussa tarkastellaan ajankohdan hallinnollista opetusta. Tarkastelussa on Valtion koulutuskeskuksen kurssien maara seka upseerien hallinnollisen opetuksen tuntimaarat eri kurssitasoilla, huollon taydennyskoulutus ja koulutus joukko-osastoissa johtopaatoksineen. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan hallinnollisen opetuksen riittavyytta seka esitetaan eraita nakokohtia hallinnollisen opetuksen kehittamiseksi. Artikkelin tiivistelmassa korostetaan muun muassa huoltohallinnon opetuksen tuntimaaran riittamattomyytta virkauran jatkokursseilla.