Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus

Tutkimuksen tavoitteena oli: 1) Selvittaa kuormausja purkuajat, ajankayton rakenne seka kuormakoko rangan ja kokopuun autokuljetuksessa. 2) Verrata rangan ja kokopuun haketustuottavuutta terminaaliolosuhteissa. 3) Tehda vertailulaskelmat rangan, kokopuun ja kokopuupaalauksen korjuuja toimituskustannuksista eri kuljetusja haketustavoilla, kaukokuljetusmatkoilla ja hakkuupoistuman rinnankorkeuslapimitoilla. Kokopuun autokuljetuksen kuormakoko oli 30 m3, kun puutavaraa kuljetettiin umpilaidallisella puutavara-autolla. Kaukokuljetuksessa kuormauksen tehotuntituottavuus oli metsakuljetuspituuteen katkotulla kokopuulla 1,0 m3 minuutissa ja viisi metria pitkalla rangalla 2,5 m3 minuutissa. Kuorman purkamisen tehotuntituottavuus oli vastaavasti kokopuulla 2,6 m3 minuutissa ja rangalla 3,4 m3 minuutissa. Vertailevan aikatutkimuksen perusteella rangan haketuksen tehotuntituottavuus oli 1,22-kertainen kokopuun haketustuottavuuteen verrattuna. Tehty vertailulaskelma osoitti, etta kokopuuna korjuu oli selvasti edullisin vaihtoehto, kun hakkuupoistuman rinnankorkeuslapimitta oli alle 11 cm. Tata lapimittaa jareammilla kohteilla kokopuuna tai rankana korjuun valinen kustannusero jai pieneksi metsahakkeen tuotannossa. Kokopuuna korjuussa tienvarsihaketukseen perustuva hakkeen toimitusketju oli menetelmista edullisin. Rankana korjuussa haketus tulisi tehda joko tienvarsivarastolla tai hakkeen kayttopaikan valittomassa laheisyydessa. Jos toimitusketjussa kaytetaan terminaaleja, niin kuljetustaloudellisesti tehokkain tapa on kuljettaa kokopuun sijaan karsittua rankaa. Vertailulaskelman perusteella kokopuupaalauksen kilpailukyky oli heikko nuorten metsien energiapuun hankinnassa.