Developing scholarly communities as learning environments for doctoral students

The quality of PhD training can be conceived of as being dependent on the learning environment provided by the scholarly community. Our paper explores PhD students’ ideas about themselves as a part of this community, and their perceptions of their learning environment in the context of the University of Helsinki, Finland. The study is a part of a larger national research project. The present study includes data collected from three faculties: arts, medicine, and behavioral sciences. Altogether, 602 doctoral candidates responded to the survey. Results suggested that both the definitions of “scholarly community” given by the students and their experience of membership in this very community varied considerably. About one third of the PhD students did not perceive themselves as being members of any scholarly community at all. There appears to be an urgent need for more effective means of fostering PhD students’ experience of active agency within scholarly communities. La qualité de la formation doctorale peut être envisagée sous l’angle de sa dépendance à l’égard de l’environnement d’apprentissage mis en place par la communauté académique. Cet article explore les idées entretenues par les doctorants à l’égard d’eux‐mêmes au sein de cette communauté, de même que leurs perceptions à l’égard de l’environnement d’apprentissage. Les résultat d’un sondage effectué auprès de 602 doctorants suggèrent que les définitions de « communauté académique » fournies par les étudiants et leur expérience d’appartenance à cette communauté varient considérablement. Il semble qu’il y ait un besoin urgent de mettre en place des moyens davantage efficaces pour favoriser une expérience de participation active (active agency) des doctorants au sein des communautés académiques. Tiedeyhteisö muodostaa jatko‐opiskelijan keskeisen oppimisympäristön. Tässä artikkelissa keskitymme analysoimaan suomalaisten jatko‐opiskelijoiden käsityksiä omasta tiedeyhteisöstään ja itsestään sen jäseninä. Tutkimusaineisto on kerätty osana laajempaa Helsingin yliopistossa käynnissä olevaa “Jatko‐opiskelijasta tieteelliseksi asiantuntijaksi” – tutkimushanketta. Aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi yhteensä 602 humanistisen, lääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tohtoriopiskelijaa. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden käsitykset tiedeyhteisöstään ja omasta roolistaan sen jäseninä vaihtelivat. Enemmistö opiskelijoista koki kuuluvansa johonkin tiedeyhteisöön. Samanaikaisesti kolmannes opiskelijoista koki itsensä ulkopuolisiksi. Se miten jatko‐opiskelijat oman roolinsa tiedeyhteisössä kokivat, oli yhteydessä opiskelijan kokemaan hyvinvointiin ja opintoihin sitoutumiseen.