Tutkimuksen tavoitteena oli selvittaa, kuinka luotettavasti ilmasta kasin keratysta harvapulssisesta laserpisteaineistosta voidaan ennustaa kuviokohtaisia puustotunnuksia. Maastoaineistona kaytettiin 472 koealan puustotietoja, jotka oli mitattu 67 kasvatusja uudistamisvaiheen kuviolta. Kaukokartoitusmateriaalina kaytettiin laserpisteaineistoa, jonka tiheys oli keskimaarin 0,7 pulssia neliometrille. Tutkimusaineisto kerattiin elo–syyskuussa 2004 UPM-Kymmene Oyj:n omistamalta tilalta Varkaudesta. Tutkimuksessa sovelletun tilastollista mallinnusta kayttavan lahestymistavan toiminta perustuu siihen, etta regressioyhtaloilla lasketaan laserpisteaineistosta puustotunnukset. Tyossa laadittiin malleja puustotunnusten ja laserpisteparvesta lasketun korkeusjakauman tunnusten valille koealatasolla. Laadituilla regressioyhtaloilla ennustettiin metsikkokuviolle, kayttaen koko kuviolle osuneita laserpisteita, puuston keskilapimitta, keskipituus, runkoluku, pohjapinta-ala ja tilavuus. Mallit tuottivat laadinta-aineistossaan edella mainituille puustotunnuksille seuraavat absoluuttiset ja suhteelliset keskivirheet (RMSE): 1,9 cm (9,5 %), 1,9 m (5,3 %), 274 kpl/ha (18,1 %), 2,0 m2/ha (8,3 %), ja 19,9 m3/ha (9,8 %). Saadut tulokset ovat erittain tarkkoja ja verrattuna SOLMU-muotoiseen maastossa tehtavaan kuvioittaiseen arviointiin selvasti tarkempia. Esitetty inventointimenetelma on edelleen kehitettyna erittain lupaava vaihtoehto metsasuunnittelun metsanmittaustehtavaan Suomessa.